Edellinen reissu näihin maisemiin oli kalastuspainotteinen. Tällä kertaa samoilin yksinäni pitkin joenvarsia siellä sun täällä syyskuun viimeisellä viikolla. Lähinnä räpsin kuvia, poimin mustikoita ja tuijottelin jokien virtaavia vesiä. Sellasta hommaa, että sai taas perspektiivit kohdilleen elämässä. Alkuviikko oli parasta antia kelien huonontuessa viikonloppua kohti. Pakkasta oli parina yönä ja loppuviikosta luntakin satoi. Päiväpoluilla näkyi muutamia ihmisiä, mutta Karhukierroksen polulla oli hiljaista. Susilaumaa ja revontulia pääsin ihmettelmään, ja kuukkeleitakin riitti joka nuotiopaikkalle. Revontulet näyttäytyi vain tasaisena vihreänä mattona jokseenkin himmeänä puolen yön jälkeen, mutta kuitenkin ne oli selvästi havaittavissa pilvisinäkin öinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti