perjantai 17. huhtikuuta 2015

Pyöräretki 2015 Rooma-Varkaus, valmisteluita.

Eilen tuli lentoliput ostettua itselleni ja pyörälleni Rooman. Liput ovat vain menoliput. Eli sieltä sitten olisi tarkoitus pyöräillä takaisin Suomeen. Olen kaksi kuukautta perehtynyt aiheeseen, ja lukenut muiden pyöräretkiä, ja ennen kaikkea, olen tuijottanut karttoja lähes loputtomiin. Olen jo ajatuksissani matkalla. Niin hyvin näihin valmisteluihin olen uppoutunut. Matkaan on tarkoitus lähteä maantiepyörällä. Siihen vain kiinni takalaukut ja etutankoon laukku, johon saa kartan asetettua näkyviin. Asuminen tapahtuu enimmäkseen teltta ja makuupussi kuviolla, mutta hotellimajoittumisiakin varmasti tapahtuu. Kaikki riippuu keleistä ja mahdollisuuksista, joita matka minulle tarjoaa. Matkan tarkoitus on suunnistaa yhdeltä valokuvauspaikalta toiselle. Siis valokuvaus on pelinhenki. Vuosia olen haaveillut matkustavani moneen eri paikkaan Euroopassa; Euroopan vanhimpia havupuumetsiä Tsekeissä, Apenniinien jyrkänteet Toscanassa, puistomaiset jalopuumetsät ja pylväsmäiset pilarikalliot Saksassa, Tonavan meanderointia Itävallassa jne jne.... Nyt on aika lähteä näkemään nämä ja paljon muuta, mitä on tallentunut mieleni kovalevylle vuosien varrella.

Retkeily on tuttu aihe itselleni, joten siihen ei tarvitse puuttua.Uusia hankintoja ei tarvitse tehdä. Alle kilon makuupussi, reilu kilon teltta ja mukava makuualusta. Siinä oikeastaan kaikki. Tavaroiden määrä ja ennenkaikkea paino ovat tarkoitus pitää todella pienenä. Ainut asia, josta en tingi, on valokuvaus. Välineet painavat mitä painavat, sille en voi mitään, enkä lähde niitä keventämään.

Pyörään ei tarvitse kuin pikku muutoksia. Lokarit ja tavaratelineen asennus. Kampia ja takapakkaa mietin, mutta päätin jäädä nykyiseen 39-53 ja takana 28 hampainen isoin. Kyllä minä jaksan vuoret näillä nousta ylös. Tavarateline Biltemasta ja sen kiinnitykseen taka-akseliin joku valmis patentti, joita markkinoilta löytyy. Renkaat myös pitää uusia, ja päädyin Continentalin 4-Season -renkaisiin ja sisärenkaisiin vielä litkut, niin pitäisi päästä vähillä rengastöillä maantien varressa.

Uusi ohjainlaakeri päätyi hankintalistalle.

Nämä pitäisi mahtua eritäin ahtaaseen rakoon jarrulänkien ja renkaan väliin.


Suunnistuksessa kokeilen Italiassa karttoja ja navigaattoria (kännykkä), jos kännykkä toimii, niin unohdan tarkempien karttojen hankinnan Italian jälkeen. Olen hommannut 1:200 000 karttoja Italiasta, ja ne näyttävät olevan riittävä tarkkuus löytämään pikkutiet. Muut mahdolliset kartat ostan sitten matkan varrelta, jos niin päätän tehdä. Suunnistukseen käytän Iphonea ja maps.me -sovellusta. Tällä sovelluksella voi suunnistaa ilman, että tarvii olla yhteydessä nettiin, tai puhelinverkkoon. Etenkin kaupunkien läpi ajaessa on helppo käyttää navigaattoria. Tarkoitus on minimoida suunnistukseen käytetty aika. Olen lukenut, että varsinkin kaupungeista ulospääsy, ja oikean tien löytäminen aiheuttaa paljon työtä ja kuluttaa aikaa. Iphone tarvitsee tietysti virtaa toimiakseen. Olen päätynyt siihen ratkaisuun, että kuljetan mukana auringolla ladattavia "power bank" -akkuja. Jos suunnistus kännykän avulla toimii hyvin, ja virta riittää vaikka jatkuvaan käyttöön, niin en osta enempää karttoja loppumatkalle. Ylipäätään tarkoitus on matkustaa isoja kaupunkeja kiertäen, mutta ehkä sitä matkalla voi tulla houkutus lähteä tutustumaan ja lataamaan akkuja johonkin isoon paikkaan.

Täytyy sanoa, että tässä kun on vielä kuukausi lähtöön aikaa, niin olen jo tässä vaiheessa valmistautunut reissuun paremmin, kuin koskaan aikaisemmin. Noh, onhan tässä paljon paikkoja, paljon teitä, paljon mahdollisuuksia mitä miettiä. Oikeastaan kartoitan vain mahdollisuuksia etukäteen. Sitten reissussa teen päätökset, mihin menen tilanteen, kelin, voinnin yms suhteen. Päätöksen ovat helppo silloin tehdä, kun tietää mitä oikealle kääntyvä tie tarjoaa, tai minkälaiset maisemat avautuvat vasemmalle kääntyvän tien takaa. Näin karkeasti arvioituna noin 100 km välein on kiinnostava kohde, johde suunnistan. Joihinkin ennakolta katsomiini paikkoihin jään ehkä odottamaan parempaa valoa ja hetkeä, ja jotkut paikat tulen varmasti vain ohittamaan. En tiedä, kuinka pitkä on matkani takaisin Suomeen. Kaikki selviää polkemalla.

Google Maps ja nämä maantiekartat ovat suunniteluni pohja. Tiedän kauniita paikkoja joihon menen valokuvaamaan. Olen ennakkoon kartoittanut netin ja karttojen avulla hienoimmat tiet näihin kohteisiin. Kovin isoja teitä en aja, ainakaan alkuvaiheessa. Reitintarkistus netistä on tarkoittanut yleensä selvittämistä, että onko joku tie päällystetty vai ei, ja kartoista näkee paljon muita merkintöjä, joita netistä ei löydy.

Navigaattorini ja sen laturi. Näitä akkuja tulee varmaan olevan kolme mukana. Silloin kännykkään riittäisi akkujen täytenä ollessa virtaa muutamiksi päiviksi (jatkuvasti päällä ollessa)

Jos nämä elektronisetlaitteet toimivat niinkuin pitää, Italian jälkeen karttalaukusta löytyy enää ison mittakaavan yleiskarttoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti