Views & landscapes

Kuvia Ilmajoelta

2012-02-13T04:04:00.003+02:00

Nikon D7000 ja pakkanen

2012-02-04T17:14:00.000+02:00

Minulla on ollut nyt kahden talven ajan käytössä D7000 järkkäri, ja näin ollen kertynyt hyvin kokemuksia sen talvikäytöstä. Varsinkin tämän viikon pakkaslukemien jälkeen aihe on taas ajankohtainen. Nikon lupaa kameralle -40 asteeseen asti toimintakyvyn, ja tämän se ainakin lunastaa.

Tämä viikko kului reippaassa ulkoilmaelämässä kyseisen kameran kanssa, ja yli 30 asteen pakkasissakin kuvaaminen onnistui normaalisti. Suljin ei hidastu pakkasessa, nappien tuntuma säilyy samanlaisena, ainoastaan lcd-näytöt hyytyy niin, että pahimmillaan näyttöjen päivitysviive oli muutaman sekunnin luokkaa. Akunkesto on aina tuntunut tosi riittoisalta tässä kamerassa. Pidin -30 pakkasessa suljinta auki kolme tuntia putkeen, ja täydestä akusta oli jäljellä noin kolmasosa. Akut eivät tunnu käytössä hyytyvän kovin paljoa kovassakaan pakkasessa.

Kamerarunko muuttuu kovassa pakkasessa TODELLA kylmäksi metalliesineeksi, samoin objektiivit. Huomasinkin muutaman päivän käytön jälkeen tällä viikolla, että olen palelluttanut nenänkärkeni juuri siitä kohtaa, mikä osuu kameranrunkoon, kun katson etsimen läpi.

Kameran kennoa suojaa suodin (low-pass-filter), joka puhdistetaan automaattisesti kameraa kytkiessä päälle ja pois päältä (valinnainen). Suodin puhdistetaan värähtelyn avulla neljällä eri resonointitaajuudella pölyn irroittamiseksi. Tämän toiminnan kuulee tapahtuvan, jos pistää korvan kiinni kameraan ja laittaa virrat päälle. Pientä huminaa kuuluu sekunnin ajan kameran sisältä. Rungon vietettyä pitkän aikaa kovassa pakkasessa, tämä toimituksen kuulee tapahtuvan selvästi nyt kitinänä ja vikisevänä äänenä puolenkin metrin päästä rungosta. Aivan kuin joku mekaaninenlaite liikkuisi rungon sisällä. Sitä en tarkalleen tiedä, millä värähtely saadaan aikaan. Pakkasen tuomasta kitinästä päätellen tulee mieleen joku mekaaninen toiminto.

Tuo kitinä aiheutti ensimmäisenä yönä hieman hämminkiä, kun täysin hiljaisella suolla/metsässä alkaa sellaista kuulemaan kameraa käyttäessä. Suu auki siinä jonkin aikaa tuli pyörittyä ja ympärille tuijoteltua pimeyteen, kunnes sitten seuraavana päivänä vasta tajusin sen tulevan kamerasta.

Views & landscape

Trainspotting

2012-02-02T10:18:00.001+02:00

Views & landscapes

Päivän kuva

2012-02-01T18:30:00.000+02:00

Laineita taivaalla. Santavuori, Ilmajoki.

Views & landscapes

Revontulia

2012-02-01T02:26:00.001+02:00

Revontulia Ilmajoella tammikuun toiseksi viimeisenä yönä. Lähinnä vain pilviverhon takaa loimotus näkyi, ja värit sai esiin pitkällä valoituksella. Muutaman minuutin ajan näkyi myös yksi vihreä kaari taivaalla.

Views & landscape

Päivän kuva

2012-01-30T19:28:00.000+02:00

Pakkanen kiristyy Jalasjärven utuisessa maisemassa auringon laskiessa.

Views & landscapes

Kuukauden hakusanoja

2012-01-29T16:25:00.001+02:00

myydään tokina

objektiivin piirtokyky

event kalvo

hää kuvia

jounionlahti

kuvia telkkistenlahdesta

nikon 50 f 1.8 af-s

repoveden kansallispuisto talvella

vekaranjärvi

vekaranjärvi kartta

valopilari

hääkuvia

nikon d7000

maailmanloppu

hiilikuitu vanne

jyväskylä loska

liikala

repoveden kansallispuisto

valopilarit

nuuksion kansallispuisto from top

vekaranjärvi kartta

pyynikin näkötornin valot

tampere valoviikot

antti jussi liikala

kouvola vekaranjärvi kartta

lisäsalama

untuvahousut

"nikon d7000 akkukahva"

akkukahva ebaysta

kuoritakin kuori pilalla

nikkor and " 50 mm f/1.8 g"

nikkor af-s 50mm f/1.8g

pirkkahalli

akkukahva d7000

lämpimät sisäkengät

myydään nikon 35-70 2,8

puijo kartta

vuoden hääkuva

rannetulehdus

kengänsuoja talvi sportfire

keväisiä talvimaisemia

ilomantsin salametsästys

kiinan akku d 7000

matkajalusta

gura gear

objektiivi vertailu

tokina 28mm 1:2,8 fd

halvat untuvahousut

nousukarva

a-j liikala

aj liikala

kiipeilyvälineitä

kuolleetsielut äänikirja

la sportiva solution

pyöräily pirkkahalli

taukotakki

tornio valokuvaus

Views & landscapes

Intervallilaukaisin

2012-01-29T13:16:00.002+02:00

Sain vanhaan Nikon D50 kameraan puhallettua hieman eloa, kun lopultakin löytyi siihen intervallilaukaisin. Kyseiseen runkoon ei saa kiinni mitään ohjelmoitavia kaukolaukaisimia, eikä siinä ole semmoista sisäänrakennettuna, kuten uusimmissa rungoissa, joten tälläinen pitää tehdä itse, tai ostaa jonkun askartelemana. Löysin netistä edullisen laukaisimen: Gentled-auto. Taitavat tehdä kameraan kuin kameraan laukaisimia.

Laite on pieni muovipoksi, joka lähettää säännöllisin väliajoin infrapunasignaalia. Ruuvista kääntämällä voi säätä lähetysvälin (2s-30min). Laite vain pitää laittaa paikkaan kiinni, josta se pystyy laukaisemaan kameran. Itse pistin sen tarralla kiinni tohon kameran päälle.

Muutaman testin jälkeen laite on osoittautunut todella hyväksi. Alla olevissa videoissa suurinpiirtein kaksi tuntia otettu kuvia 30 sekunnin välein. Niin tuli vain mieleen, että reilu vuosi sitten kirjoittelin, että vanhan runkoni kuvat on kuvattu, mutta tämä laukaisin muutti asiat täysin.

Kalevanpuisto from Antti-Jussi Liikala on Vimeo.

Pirkkahalli from Antti-Jussi Liikala on Vimeo.

Views & landscapes

Jalat jäässä

2012-01-26T19:10:00.001+02:00

Nyt, kun taas uudella innolla olen talvipyöräilyyn ajautunut, on tullut vastaan tuttu ongelma jäätyvien jalkojen kanssa. Kylmä tulee varsinkin, kun ajelee pyöräteitä ja maanteitä talvella. Maastossa polkuja kiertäessä ongelmaa ei ole. Olen ajellut Nortwaven Celcius -talvipyöräilykengillä muutaman talven jo. Edulliset ja kohtalaiset talvikengät. Niillä pärjää lämpimästi maastossa hyvin, mutta maantiellä, jo pikkupakkasilla tunnissa on kylmä kuin Parkanolaisessa puuhuusissa. Olen kokeillut muutaman eurooppalaisen valmistajan "talvikenkäsuojia" kenkien päällä, mutta eivät ole auttaneet.

Löysin vähän aika sitten hyvän kengänsuojan: Suomalaisen Sportfiren vuorellisen kengänsuojan. Onhan sitä kehuttu jo monta vuotta, mutta nyt vasta raaskin ostaa sen. Kyllä kannatti! Paras ostos pitkään aikaan. Yhtä hyväostos kuin talvikengät aikanaan. Vuosia tuli veivattua jalat jäässä kesäkengissä pitkiä lenkkejä talvisin Joensuussa, kunnes tajusi sijoittaa valuuttaa talvikenkiin.

Lisäksi pohdin ajosukka-asiaa hieman tarkemmin, ja otin kokeiluun erittäin paksun merino-villasukan. Valmistaja on Smartwool ja kyseessä on TODELLA paksu sukka (80% merinovillaa). Ainakin Woolpower valmistaa myös yhtä järeää sukkaa (70% merinovillaa). Sukka on toiminut tosi hyvin. Varsinkin Sportfiren kengänpäällys+paksu merinovillasukka -yhdistelmä talvikengissä on osoittautunut todella lämpimäksi. Nollakelillä liian lämmin yhdistelmä. Tänään ajoin -10 kelissä maantiellä kolme tuntia ja lenkin lopussa varpaat olivat aavistuksen jäässä. Tuo tilanne olisi aikasemmin tullut vastaan jo puolen tunnin ajon jälkeen.

Kokeilin muutaman vuoden tauon jälkeen taas akkulämmitteisiä pohjallisia yhdellä lenkillä. Omistan Therm-ic Powerpack Superpower-akut (vastaa nykyistä smartpack ic 950 -mallia), ja niihin sopivat pohjalliset. Ajoin -15 asteen pakkasessa pari tuntia maantietä toisessa kengässä lämmitin ja toisessa ei. Kengänpäällistä ei ollut, ja sukkana oli joku vaellussukka. Akusta oli se hyöty, että jalka ei mennyt täysin jääkalikaksi lenkillä, mutta kylmä silläkin tuli, koska se lämmittää vain päkiää ja kantapäätä. Kylmä tulee pyöräilyssä varpaisiin, ainakin itselläni. Jos nyt pitäis miettiä akkupohjallisten hankintaa, niin en ostaisi niitä. Kalliit ja sen verran pieni hyöty niistä on. Varpaat saa lämpöisiksi, kun ottaa pari minuutti juoksuaskelia pyörän vierellä. Isompi hyöty on kunnon talvikengänsuojilla ja talvikengillä.

Kiinnostuin jokin aika sitten Therm-ic:n julkaistuista x-sukista (X-Socks). Ne sisältää lämpöelementtejä, joihin saa virtaa, samanlailla kuin pohjallisiinkin, akulla. Hinta taas kerran aika suolainen, 150-200 euroa koko paketilla, mutta jos on lämpimät niin senkin voisi maksaa mukavuudesta. Mutta, kun kyselin valmistajalta tarkemmin lämpöelementtien sijainnista, kun sitä tietoa ei löytynyt mistään netistä, kävi ilmi, että lämpöelementit on sijoitettu samoihin paikkoihin, kuin pohjallisissakin, eli päkiään, kantapäähän ja lisänä pohkeeseen. Ihmettelen, miksi ei niitä lämpöelementtejä voi laittaa varpaiden ympärille? Sinnehän se kylmyys ensimmäiseksi iskee. Joten ei tarvinut onneksi sen enempää näitä sukkia miettiä.

Views & landscapes

Talvivarusteiden päivitys osa3

2012-01-25T01:28:00.000+02:00

Uutta hiihto/kiipeily/seisoskelukenkää kylmiin keleihin olisi nyt tarkoitus alkaa kokeilemaan. Pitkän tutkiskelun jälkeen, ja muutaman onnekkaan tapahtumaketjun jälkeen ostin La Sportivan Spantik -ylävuoristokengät. Nämä on ainakin lämpimät! Sisäkenkä, kevyt rakenne ja melko kompaktikoko. Kuvissa verrokkina Meind Himalaya -vaelluskenkä. Se miten tämä popo sopii omaan käyttöön, selviää vain testaamalla. Netistä kyllä luin monet testit kengästä, ja niiden perusteella teinkin ratkaisun hankintaan.

Kengän ulkomitat on yllättävän lähellä vaelluskenkää. Sisäkenkä tietysti tuo hieman pulskeutta mittoihin, mutta painoltaankin ollaan lähellä vaelluskenkää. Spantikit ei tunnu jalassa kömpelöiltä ja painavilta muovimonoilta, mitä ylävuoristokengät olivat aikaisemmin. Päällimateriaali on synteettistä, kevyttä ja kestävää kangasta, ja nauhoitus hoituu yhdellä kädellä vaikka tumput käsissä. Yksityiskohdat loppuun asti mietittyjä. Kuukauden tutustumisen peruusteella vaikutta todella upealta kengältä.

Ja ylävuoristokengät kiinnittyy suksiin ainoastaan Silvrettan siteiden avulla. Ebayn löytöjä tämäkin, kuten nykyään alkaa oleen suurin osa kamoistani. Silvretta siteissä saa siteen kannaan irti hihto-osuuksille, ja sitten laskupätkille lukittua kiinni.

Silvrettan siteet löin kiinni uusiin lankkuihin, legendaarisiin Karhu XCD GT -suksiin. Olen lukenut juttuja, että jotkut laskevatkin Spantik -kengillä säännöllisesti rinteessä, koska siinä riittää pohjassa jäykkyys hyvin siihenkin hommaan, mutta ehkä ite en alkaa käymään Tampereen Mustanvuoren rinteillä laskettelemassa näillä.

Views & landscapes

Pyynikillä

2012-01-15T20:28:00.005+02:00

Views & landscape

Arctic challenge

2012-01-14T12:37:00.000+02:00

Tarkoitus olisi tänä talvena ajella pyörällä vähän enemmän. Eli pitäis taas alkaa pitämään kylmässä ajelusta. Tänään tuli 50 kilsaa cyclolla. Tuulta 10 m/s ja pakkanen samoissa lukemissa. Pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus -20 asteen luokkaa. Ja kun pyörätietkin oli aurattu vähän-miten-sattuu, niin olipas hienoa. Enimmäkseen naparetkeilyä tää touhu. Auringonnousu ja lumiset maisemat lämmitti sentään hieman mieltä.

Tänään piti juoksennella noin puolen tunnin välein muutama minuutti, jotta sai jalkoihin hieman tuntoa. Talvipyöräilykengät on niin isot, että mikään nykyinen kengänsuoja ei sovi kenkiin. Pitää kehitellä jotain lisäsuojaa kenkien päälle, kun tunnin ajon jälkeen alkaa varpaat jäätyä. Kaapista löytyy myös akkulämmitteiset pohjalliset. Vois niitä myös kokeilla. En ole enää moneen talveen käyttänyt niitä, kun rupesin vähentämään "maantielenkkejä" talvella.

Views & landscapes

Tampereen valoviikot: Pyynikin näkötorni

2012-01-09T05:25:00.001+02:00

Tampereen valoviikot päättyi loppiaiseen. Eiliseen saakka oli Pyynikin näkötornin luona valo- ja videoteos, joka muutti Pyynikinharjun metsän mystiseksi satumetsäksi, ja itse näkötorni sai erikoisen valaistuksen. Vanhan laululavan luona oli esillä videoteos, joka herätti valokuvien keinoin henkiin Pyynikin menneitä tunnelmia. Kuvat heijastettiin isolle kankaalle.

Alla video valoteoksesta.

Untitled from Antti-Jussi Liikala on Vimeo.

Views & landscapes

Talvivarusteiden päivitys osa2

2012-01-08T18:12:00.000+02:00

Uudesta makuupussista (Rab Expedition 1000) löytyy tuollaisia lämpötilalukemia. Viime yöksi luvattiin lähes kahtakymmentä pakkasastetta, joten pitihän sitä lähteä retkeilemään omalle parvekkeelle. Mutta valitettavasti -11 alemmaksi pakkanen ei kuitenkaan laskenut, ja nousi sitten aamuyöksi miinus kahdeksaan, joten ei ihan sitä mitä odotin. Aamulla sitten taivas oli seljennyt ja pakkasta oli kymmenen ja viidentoista väliltä, mutta silloin olin jo lenkillä.

No, kyllä tästäkin jotain osviittaa sai pussin lupauksille. Menin makuupussiin pelkissä boksereissa. Ei edes sukkia, jolloin pystyin tuntemaan tarkemmin jalkopään lämpötilat. Alkuun pistin pussinsuun säppiin ihan kunnnolla. Mutta se osoittautui aivan liian lämpimäksi ratkaisuksi kymmenen pakkasasteen kanssa. Lämpölukkoa ja suunkiristystä auki, niin tuli sopiva keli pussin sisälle. Ensimmäisen puolen tunnin sisällä pussi oli lämmennyt tosi lämpöiseksi, eikä sisäpuolelta tuntunut kylmää mistään kohdin. Tuntui kuin olisin nukkunut sisällä. Todella huippulaadukkaalta vaikuttaa. Vielä haluan päästä kylmempiin keleihin testaan, sillä loppujen lopuks noi raja-arvot makuupussissa on aika henkilökohtaiset. Erityisesti kiinnostaa toi "limit of comfort" (Ilmoitettu -29), että missä se itsellä sijaitsisi. Ja koska pitää ruveta pukemaan välikerrasto päälle. Joka tapauksessa, kyllähän tällä pärjää Suomessa vallitsevissa talvioloissa loistavasti. Makuualustana parvekkeella oli Exped downmat 9.

Testin miinukset menivät Teiskontien liikenteelle, ilotulitteita lähipuistossa laukoneilla henkilöille ja sille yhdelle, kuka tuli neljän aikaan baarista ja huusi kadulla kovaan ääneen monta kertaa "James! I love you!", ilman vastakaikua. Olisi pitänyt laittaa kuulosuojaimet korviin. Nyt tuli heräiltyä yöllä kaupungin meteliin useaan kertaan.

Views & landsapes

2011 reenit

2012-01-08T05:39:00.000+02:00

Vuosi takana, ja taas kerran urheilullisesti melko vaatimaton. Mitään erikoisia tavoitteita ei kyllä ollutkaan, kunhan olisin käynyt ajamassa muutaman pyöräkisan. Alkuun homma lähti hyvin käyntiin, kun olin työttömänä kolme kuukautta, niin siinähän ehti tekemään hyviä harjoituksia. Mutta kaikki loppui huhtikuuhun (jouduin töihin), kun rikoin jalkapöydästä jotain, joka ei vaivaa vieläkin. Mutta vuorotyö vei lopulta isoimmat halut lähteä kisailemaan kesällä, ja oikeastaan vain kiipeilin kalliolla. Kiipeilyssä tuli koettua hienoja hetkiä, ja otettua isoja askelia eteenpäin.

Tosi vähän tuli ajettua siis pyörää, joka näkyy kilometrilukemissa. Nuo määrät syntyi pääosin ensimmäisten viiden kuukauden aikana. Mieleenpainuvin asia viime vuodessa oli rankka neljän viikon sairastelu elokuussa, ja vajoaminen elämäni pohjalle. Mutta sen seurauksena syntyi vanha tuttu into vuosien takaa, lähteä reenaamaan! Tavoitteet tähän vuoteen on löytää semmoinen kunto, että haluaa lähteä ajamaan kisaa pyörällä, ja toinen uusi tavoite on kiipeilypuolella. Kesällä kalliolla olisi tavoite kiivetä uusia vaikeusasteita (seiskalla alkavia). Kaikki tämä vaatii vain systemaattista harjoittelua.

On tässä vuosien aikana oppinut itsestään sen verran, mikä sopii itselleni ja mikä ei, että tänä vuonna taidan tehdä vain niitä harjoitteita sallitun ajanpuitteissa, millä on tullut aikasemmin tulosta. Työt on kysymysmerkki omalla kohdalla. Jos nykyiset reissuhommat jatkuu, niin harjoittelu on tietysti hyvin rajoitettua. Mutta mitäpä näistä ressaamaan. Katsotaan miten hommat etenee, ja mihin päädytään. Kesällä ollaan kuitenkin jossain kunnossa.

Views & landscapes

Talvivarusteiden päivitys

2012-01-07T22:40:00.001+02:00

Nyt loppu säätö kylmissä keleissä. Siis oikein kylmissä keleissä, jolloin on tullut pidettyä pariakin perus taukountuvatakkia päällekkäin, että pystyy värjöttelemään kameran kanssa jossain arktisessa maisemassa edes hetken. Alkaa ilmeisesti reissut kovenemaan (urheilumieli vähenemään) iänmyötä, kun eurot sijoitetaan mukavuuteen.

Ostin takin, joka on suunniteltu Himalayan kasitonnisilla vuorilla pyörimiseen. LÄMMIN, kevyt ja pieneen tilaan pakkautuva. The North Face Himalayan Parka. Aikasempaa kokemusta parin talven ajan on kertynyt legendaarisesta Canada Goose Expedition -takista (tuttu Etelänavalta), joka oli samaa luokkaa lämpivyydessä tämän takin kanssa, mutta myin sen pois, koska se istui päälle kuin pahvilaatikko (painava pahvilaatikko). Ja eihän sitä rotsia saanut kovin hyvin mukava raahattua missään rinkassa, joten kiertoon meni. Mutta näitä kovanluokan ylävuoristountsikoita on tullut pari vuotta ihailtua, ja tänä syksynä päätin lopettaa palelun kokonaan. Tässä yksi malli, muita vastaavia varmaan löytyy. Itsellä oli saman sarjan untuvarukkasista kokemusta, ja ne oli helvetillisen lämpimät, siinä syy tämän takkimallin ostamiseen.

Erityisesti pidän tästä ykstyiskohdasta. Kädet kun laittaa hihaan, niin ne pujottuu automaattisesti peukaloreikiin. Näin valokuvaamisessa tulee aina pidettyä "hanskoja" käsissä.

Molemmat povaritaskut on ns. pullotaskuja. Juomalle, polttoaineelle, objektiiville (200mm sopii mainiosti).

Kaulan kohdalla on paksu "tyyny", joka kiertää koko pään ja toimii lämpökauluksena. Idea sama kuin talvimakuupusseissa.

Taskusta läpiveto johdolle. Kaikki vetskarit vedenpitäviä. Päällikangas Windstopperia.

Ainut miinus tulee pienestä vetoketjusta. Mun mielestä tämän tason takissa pitäisi olla isompi vetskari, jota voisi hanskat kädessä käyttää. Mutta ehkä tämä on painokysymys.

Syksystä asti pakkasilla olen käytellyt tätä takkia. Ei mennyt eurot hukkaan. Erittäin istuva ja lämmin. Päällimateriaali Windstopperia, joka kestää hyvin. Muutamissa risukoissa olen tämän kanssa pyörinyt, eikä tarvinut pelätä isojakaan oksia.

Löysin Ebaysta heräteostoksena halvalla untuvahousut. Kyse on todella järeästä yksilöstä. Mallia on Brittien ilmavoimien erikoisjoukkojen käyttämä. Myyjä oli itse palveluksessa käyttänyt näitä, mutta ei osannut kertoa kovin tarkkoja yksityiskohtia materiaalista. Valmistaja on Rab, joten laatukamasta on kyse. Päällimateriaali Pertexiä ja täyte, oman arvion mukaan, järeämpää kuin 700 fill power untuvaa. Kerran kokeilin pikkupakkasella, mutta liikkuminen näissä toi vain hienpintaan. Paikallaan istuskelukin alkas hiostaan, joten testailen jossain Siperiassa näitä joskus.

Views & landscapes

Keväinen auringonlasku

2011-12-28T15:57:00.002+02:00

Tässä, kun on katsellut viimepäivien auringonlaskuja, niin hyvin paljon tulee mieleen kevät. Kevät tulee nimenomaan mieleen taivaanrannan väreistä ja pilvistä, juuri niistä mitä keväällä yleensä on iltaisin. Nyt on värit ollut niin puhtaina näkyvillä ilman sekoittumista toisiinsa, ja tuulinen sää on jättänyt pilvet ajelehtimaan taivaalle pieninä palasina. Eiköhän asia muutu, kun tulis hieman pakkasta.

Views & landscape

Päivän kuva

2011-12-26T16:32:00.001+02:00

Views & landscapes

Keittiöremontti

2011-12-25T22:09:00.000+02:00

Uusia harrastusvälineitä, kun alkaa joulupäivänätäällä esitellä, joku voisi ihmetellä, että kuinkas allekirjoittanut on ylipäätäänsaanut lahjoja jouluna. Lahjojahan ei anneta kuin kilteille. Mutta ei hätää,sain kaikki lahjat jo syntyessä, ja tämän joulun tavarat ostin ihan itse joaikaisemmin.

Monipolttoainekeitin tuli sittenostettua. Pitkään olen kaasukeitintä pitänyt retkikeittiön ytimenä. Tokisellaisena se tulee vielä pysymäänkin, mutta ostin rinnallemonipolttoainekeittimen, lähinnä vain talviajan kokkailuihin. Kaasukeitin onpaljon parempi muina vuodenaikoina. Kaasulla pärjää myös talvella, mutta senpolttoaineen kaasuuntuminen oikein kylmässä ei ole aina niin varmaa.

MSR XGK-EX pötköttää noissa kuvissa.Valinta oli aika helppo. Luotettavin poltin ja tehokas. Hieman on äänekäs,mutta en mää nyt nukkuessa tätä käytäkään. Polttoainepumpun pumppauskahva onmuovia, joka hieman mietitytti, mutta jos keitin on vuodesta toiseenykkösvalinta napaseutujen retkikunnille, niin ehkä se sitten on kestävä.Polttimen suuttimen voi ravistamalla puhdistaa, ja polttoaineletkun sisällä onvalmiiksi vaijerilla, jolla pystyy puhdistamaan koko letkun. Tätä juuri hainkeittimeltä. Toimii hyvin, ja jos menee tukkoon, niin sen saa todella helpostija nopeasti maasto-oloissa puhdistettua. Ei tarvitse kuivamuonia jauheenatunkea suuhun lumen kera.

Olen nyt poltellut parina päivänäkeittimessä 95 oktaanista bensaa. On aikamoinen haju ja käry verrattunapropaani/butaanikaasuun. Otan tämän mukaan reissuun vain, kun on todella kylmääkeliä tiedossa, muuten keittiössä pysyy kaasuhella.

Views & landscapes

Jouluaaton tunnelmia

2011-12-24T23:39:00.001+02:00

Jouluaatonkuvia Ilmajoelta. Ei kovin jouluisat maisemat täällä päin Suomea: Nurmikot vihertää ja vedet virtaa sulina. Mutta sentään tähtitaivas esittäytyi pimeän tultua. Yökuvat omasta puutarhasta näppäilty. Alimassa kuvassa 30 minuutin valotus (yksi kuva).

Views & landscape

Hakusanoilla blogiin

2011-12-09T06:14:00.001+02:00

Näillä sanoilla on päädytty tähän blogiin hakukoneiden kautta. Kuvissa hakusanat viimeiselta kuudelta viikolta (viikottainen lista joka viikosta erikseen). Jokaisella sanalla on tultu blogiin 2-10 kertaa. Joka listan yläpäässä eniten klikkauksia johtaneet sanat. Googlen kautta liikennettä tulee reilu 50 klikkausta viikossa.

Views & landscape

Top 10 interestingness

2011-12-08T20:14:00.001+02:00

Katsaus mielenkiintoisimpiin kuviini Flickr-kuvapalvelussa. Top kymppiin on murtautunut kaksi tämän vuoden kuvaakin. Ykköspaikalla olevalla kuvalla klikkauksia n. 16 000 kpl Se on otettu kaksi vuotta sitten jouluaattona.

Views & landscape

Nikon D7000 akkukahva

2011-12-03T20:18:00.001+02:00

Akkukahvalla saa mukavasti tasapainoitettua kamerankäsittelyä. Pystykuvauksessa tarvii vain pyörittää kameraa haluttuun asentoon, eikä käsiä hankaliin asentoihin. Eihän tämä mikään välttämättömyys ole, mutta kun on siihen tottunut, niin kyllä ilman sitä runko tuntuu kovin pieneltä käsissä. Pikkurillille ei oikein tahdo saada kunnon otetta D7000 rungossa. Nikon D7000 -digijärjestelmäkameraan Nikonin oma akkukahva maksaa suurinpiirtein 250 euroa. Aika suolainen hinta, kun on jo tonnin maksanut rungosta. Empä olis välttämättä ostanut sellaista, mutta löysin Ebaysta kiinapoikien version 35 eurolla.

Akkukahva näyttää täsmälleen samalta kuin Nikonin. Eli aito kiinakopio. Toiminnassa ei mitään ongelmia. Ensiasennuksessa piti pari kertaa irroittaa ja kiinnittää ennen kuin virrat löytyi kameraan. Sen jälkeen virheetöntä toimintaa. Akkukahvan oma ohjaintikku on käytössä parempi kuin kameran ohjainkiekko. Peukalolle ja etusormelle löytyy rullakiekot, joten pystykuvauksessa käyttö täsmälleen samanlaista kuin pelkällä rungolla.

Monen kuukauden käytön jälkeen akkukahva toimii edelleen hyvin. Käytössä ei ole ilmennyt mitään ongelmia. Hintaansa nähden tosi hyvä sijoitus. Jokaiselle tietysti jää henkilökohtaisesti mietittäväksi halpojen kiinakopioiden eettisyys, tuotteiden valmistustavat ja -materiaalit ja niiden valvonta.

Views & landscape

Blogiliikenne

2011-12-01T19:50:00.001+02:00

Marraskuun liikenteen lähteet ja kiinnostavimmat tekstit. Kävijöitä kuukauden aikana yhteensä 2556 kpl.

Views & landscapes

Aapasuolla

2011-12-01T06:40:00.001+02:00

Views & landscapes

Event-kuoritakki

2011-11-30T17:05:00.001+02:00

Kuoritakkini koki päivityksen syksyllä. Aikaisemmat Gore-Tex kalvolliset takit jäivät historiaan ja siirryin käyttämään Event -kalvolla varustettua takkia. Rab Latok Jacket on tarkemmin sanottuna uuden rotsin nimi. Kaipasin uutta takkia, koska kovimmassa käytössä ollut, 15 vuotta vanha, kuoritakki on alkanut lahoamaan, eikä viime vuosina hankkimistani takeista ole löytynyt korvaajaa. Monen vuoden perusteellisen perehtymisen ja sovittelun jälkeen löytyi vihdoinkin se oikea.

Rab Latok -takki istuu hyvin itselleni ja siinä on omaankäyttööni soveltuvia hyviä yksityiskohtia. Mutta kaikkein mielenkiintoisin asiatässä takissa on sen Event -kalvo. Event on ollut jo vuosia markkinoilla, jasiitä on paljon ylistäviä tekstejä ja testejä, kuinka se hengittää paremminkuin Gore-Tex kalvo. Itse olen reissuillani pyrkinyt käyttämään Gore-Tex takkejavain silloin kun sataa, koska ne päällä on ollut epämukava liikkua, koska hikipoistuu niistä huonosti. Ne ovat vain huonosti hengittäviä sadetakkeja, joille amerikkalaistyylinen mainonta on luonut toisenlaisen mielikuvan.

Gore-tex kalvossa koosttu itseasiassa kolmesta kerroksesta. Siinä on polytetrafluorieteeni (PTFE)-kalvo ja sen molemmilla puolilla polyuretaani (PU)-kalvot. Gore-Tex kalvo toimii niin, että hikiliikkuu diffuusion avulla PU kerroksienläpi kahdessa vaiheessa. Ensin hikitiivistyy ja imeytyysisäpuoliseen PU-kerrokseen. KoskaPU imee ja säilyttäähien, kankaan sisäpuoli kastuu. Sitten, kehonlämpö alkaa työntää PU-kalvojenläpi kosteutta ulkopuolelle,jossa se voi vihdoin haihtua. Jakoska hiki tiivistyy esim. takin sisäpinnalle, ennen kuin se alkaa siirtyäGore-Tex kalvon läpi ulkopuolella, niin aina siinä on ehtinyt väli- taialuskerrasto kastua hiestä. Talvella taas takin sisäpuolinen tiivistynyt hikion jäätynyt ja näin takin sisälle on alkanut kertyä jäähilettä. Event-kalvossa ei ole kuin PTFE-kalvo.

Jos katsotaan mikroskooppisia kuvia kalvomateriaaleista,nähdään selvästi ero Eventin ja Gore-Texin välillä.

Gore-Tex on sen takia niin paljon tiiviimpi, koska siinä onylimääräiset lähes läpäisemättömät PU-kerrokset, jotka pitää pois likaa ja öljyä,jotka voisivat pilata kalvon toiminnan. Event-kalvo on oleophobinen, eli se on öljynhylkivä,joten ylimääräistä suojakerrosta ei tarvita kalvon päällä tukkimaanhengittävyyttä.

No okei, tämä näyttää aika selvältäteorialta, mutta mitenkäs kalvo tuntuu käytössä? Voisiko kuoritakkia alkaa käyttämäänmuunakin kuin sadetakkina? Olen kerinnyt yhden vaellusreissun ja muutamanlyhyen ulkoilutapahtuman verran käyttää takkia. Takki, ja erityisesti sen Event-kalvo,on tarjonnut sitä mitä olen odottanutkin.

Rinkka selässä ylämäkeen kulkiessa varmastialkaa hieman hikeä pukata. Aika hassu fiilis oli vaelluksella, kun normaalistisiinä tilanteessa Gore-Tex takin sisäpuoli olisi ollut käsien kohdalta, kokomatkalta, märkä ja samalla olisi kastellut alempaa vaatekerrastoa, mutta nyttakki ja muut vaatteet olivatkin täysin kuivia sisältä. Kaikki hehkutus materiaalista netissä ei ole ollut valetta, tämähän toimii! Pitää vielä päästä kokemaan tämä takki talvella, ja katsoa miten se pakkaskelin ja hien yhdistelmästä selviää.

Rabin Latok -takissa kaikki etutaskut ovat eristetty kalvolla myös sisältäpäin. Se on yleinen käytäntö ollut viime vuosina ainakin kalleimmissa kuoritakeissa. Se on tosi hyödyllinen ominaisuus, jos esim. ei halua, että taskussa olevat tavarat kostuu sisältäpäin tulevasta hiestä. Itse esimerkiksi kanniskelen joskus objektiivejä isoissa etutaskuissa, enkä halua niiden huurustuvan hiestä.

Takin oikeapuoleinen povaritasku on verkkopussi, johon menee hyvin juomapullo (pysyy pakkasellakin sulana) tai itselläni siihen sujahti kätevästi iso objektiivi.

Rab Latok -takki vaikuttaa todella laadukkaalta ja kestävältä. Siitä en ole kuullut juurikaan huonoa sanomista, enkä ihmettele. Tosin aika vain näyttää miten kuluu/kestää käytössä. Rabin tuotteet ovat olleet Suomessa hieman tuntemattomia, mutta viime vuosina niitä on alettu myymään esim. Camu-kiipeilykaupoissa. Tosin siellä on riistohinnat ja Rabin tuotteita saa paljon edullisemmin Englannin nettikaupoista. Event- materiaalia varusteissaan käyttää Rabin lisäksi Vaude ja joukko muita hieman pienempiä valmistajia.

Views & landscapes

Canvas-taulu

2011-11-27T16:21:00.001+02:00

Tuli tilattua melkein kaksi kuukautta sitten canvas-taulu yhdestä kuvastani. Viimein vihdoin taulu saapui ja pääsin näkemään miltä se canvas näyttää. Taulun koko 50x70 eli noin 32 tuumaisen telkkarin kokoinen. Taulu tilattu täältä www.posterplease.fi. Toimitusaika oli pitkä, ilmeisesti joku muukin oli tilaamassa tulostuksia.

Canvaksen jälki on tosi hyvä. Värit on tulostettu juuri sillä väriprofiililla, millä sen lähetinkin (AdobeRGB1998). Todella tyytyväinen olen kuvanlaatuun. Tilasin tämän vähän niinkuin testiksi, ja tarkoitus olisi teettää 2m x 1m kokoinen työ seuraavaksi.

Normaali katseluetäisyydeltä tarkasteltaessa kuva näyttää normaali valokuvalta. Puolta metriä lähemmäksi mentäessä alkaa silmillä huomata canvaskuvioita kuvan pinnassa.

Oikein läheltä katseltaessa kuvio näkyy selvästi.

Views & landscapes

Marjassa

2011-11-26T22:45:00.000+02:00

Views & landscapes

Päivän lenkki

2011-11-22T21:18:00.000+02:00

Vähän vaihtelua Tampereen kaupunkimaisemiin (ja mäkiin). Kolmetuntia cyclocrossilla kotopuolessa. Tiet jäässä, etupyörä monta kertaa luisussa, kova tuuli, suota ja peltoa riitti. Ah, aina niin ihana Etelä-Pohjanmaa.

Views & landscapes

Pikalinkut

2011-11-20T15:16:00.000+02:00

Piti kokeilla ja ostaa tälläiset halvat ja kevyet linkut Ebaysta. Kiinasta tietenkin, mistäs muualta. Monta lenkkiä takana; ei naksu eikä löysty, toimii niinkuin pitääkin. Mun mielestä aika hyvät. Hintaa tais tulla jotain parinkympin luokkaa.

Views & landscapes

Marraskuu

2011-11-03T21:52:00.002+02:00

Ompas ollut hieno startti marraskuulle. Lämpimiä kelejä joka päivä, eikä vettäkään tule kovin paljoa niskaan. Tänäänkin plus kymmenen lämmintä ja hieman sumuista Tampereella. Upeita kelejä ajella lenkkejä. Pyöräilyn puolesta tälläistä voisi olla koko talvi! Sen verran vuodenaika näkyy teillä, että parin-kolmen tunnin ajelun jälkeen pyörä alkaa muumioitumaan kaikesta roskasta.

Pyöräilykin onnistuu taas omalta osalta parin päivän huilin jälkeen. Töissä tippahti reilu satakiloinen moottori jalalle, luusto ei kärsinyt onneksi vaurioita. Maantiepyöräilykengät sopivat jalkaan aivan hämmästyttävän hyvin. Oikean jalan ulkokaari on turvoksissa ja kosketus arka avohaavasta johtuen, mutta silti jalan ollessa maantiekengässä ei tunnu mitään kipuja. Hieno homma. Kävellä ei oikein pysty, mutta pyörän päällä mies pysyy.

Views & landscapes

Kevon kanjoni

2011-11-02T19:38:00.003+02:00

Jotain oli vielä näkemättä Suomen luonnonihmeistä. Se oli kaukana, mielikuvat siitä olivat sekavanlaisia ja lokakuun loppupuoliskosta ei odotettu mitään loistokasta retkeilysäätä. Hieman tarunhohtoinen ja myyttinen käsitys paikasta, joka on muodostunut elämän mittaan perehtymällä suomalaisten vaelluskertomuksiin ja kuviin.

Odotukset nousivat matkan aikana koko ajan. Näin kauas kun lähtee selvä päämäärä mielessä, odottaa myös kokevansa jotain suurta. Mutta reissut onnistuvat parhaiten, kun ei ole mitään odotuksia. Toteutin tätä tyhjää-valmistautumista perehtymättä ollenkaan matkaan, kohteeseen ja sen yksityiskohtiin. Hämärät muistikuvat mielessä muutamista kuvista kanjonista, ei mitään tarkkaa havaintoa.

Ajankohta tosiaan tälle reissulle ei ollut kaikkein kaunein. Hiljaista, utuista ja sateista koko Lapissa, ja tunturissa ei ole tähän aikaan kuin kivet ja porot.

Torniossa piti käydä perinteisellä pitsatauolla. Tornion Turkinpippurissa on muuten Suomen suurimmat normaalihintaiset pitsat (City-lehden vertailu), ja käsittämättömän hyvän makuiset vielä. Ne on isot!

Ja matkanvarrella lukuisia pysähdyksiä. Kuvia maisemista ja taivaasta.

Puolessa välissä ajoa pidettiin nukkumatauko ja aamutoimet toimitettiin metsäpurossa.

Hämärää taivasta ja kuutamoa vasten käveltiin Paistunturin erämaan kautta Kevon luonnopuistoon.

Illalla lämmin pitsa erämaassa naamaariin.

Aamulla herättiin sumuun ja tihkusateeseen, siitä sitten lähdettiin sitä kanjonia etsimään.

Siellähän se sitten näkyi (oikeassa reunassa). "Tässäkö tää oli", ensimmäinen reaktio. Noh, ehkä Norjan ja Ruotsin vuoristojen jälkeen asiat pitäisi pystyä asettamaan takaisin Suomen (korkeus)tasolle. Piti se kuitenkin käydä kiertämässä läpi, samalla miettien mikä tässä paikassa oikein kiehtoo ihmisiä. Samanlaista kivistä tunturipolkua löytyy kuljettavaksi monesta maisemallisesti hienommastakin paikasta.

Kanjoni oli aika pannukakku. Iso soramonttu. Sitä ei kannata lähteä katsomaan, vaan kaikkea muuta mitä reissu tarjoaa. Hiljaista tunturiylänköä, loputonta horisonttia ja tuulista taivasta. Geologisesti mielenkiintoinen paikka, mutta vaatimaton.

Alue tarjoaa kyllä loistavat retkeilymaastot, tupia ja tulipaikkoja on runsaasti ja polulta ei voi eksyä. Maisemat hieman poikkeavat verrattuna perinteiseen metsämaisemaan. Ehkä tässä yksi syy miksi porukkaa käy täällä paljon. Paistunturin erämaa-alue on melkotasaista tunturiylänköä, kiintopisteitä vaikea hakea horisontista ja merkittyjä reittejä ei ole kuin tämä kanjonin alueella kulkeva polku.

Talvella tänne olisi varmaan aika mielenkiintoinen paikka tulla. Suksilla olisi helpompi liikkua kuin mäkisemmässä maastossa, mutta olosuhteet todella arktiset tuulisella ylängöllä.

Erätupien päiväkirjojen mukaan, lokakuussa meidän lisäksi alueella oli käynyt pariviikkoa aikaisemmin vain yksi porukka. Ei siellä näkynytkään ketään, ei jälkiäkään. Vuoden 2010 päiväkirjamerkintöjen mukaan lokakuun puolenvälin jälkeen seuraava kulkija oli ollut vasta vuoden vaihteessa. Ja Tammi-Maaliskuussa vain pari kulkijaa. Huhti-elokuun välillä ihmisiä sitten olikin ollut todella paljon. Sesonki näytti olevan heinäkuussa.

Kuvauksellisesti tämä retkeilyreissu kanjonille oli aika haastava. Vettä tuli joka päivä, ja sumua ja harmautta riitti niin pitkälle kuin katse kantoi, ja epäilen että pitkälti vielä siitä eteenpäinkin. Lunta oli harvakseen laikuttain tunturin rinteillä ja maassa. Pienemmät lammet oli jäässä ja isompien järvien rannoilla oli parin sentin paksuinen jää.

Views & landscapes

Päivän kuva

2011-11-02T14:35:00.000+02:00

Views & landscapes

Lauantailenkiltä

2011-10-30T21:25:00.000+02:00

Views & landscapes

Käyrästunturin tupa

2011-10-24T14:29:00.001+03:00

Latasin tänään uuden kuvan Flickr-kuvapalveluun. Se oli kuva Käyrästunturin päällä sijaitsevasta päivätuvasta, entinen palovartijantupa. Siinä tuvassa on nyt tullut yövyttyä pari kertaa. Se on just sopivan välimatkan päässä yötauolle, Rovaniemen ja Sodankylän puolessa välissä, kun täältä E-Suomesta lähtee ajeleen kohti pohjoista.

Views & landscapes

Viikonlopun lenkkejä

2011-10-23T19:41:00.000+03:00

Cyclocrossilla on tullut ajeltua nyt muutaman viikon verran. Tampereella parhaat ajoreitit on löytynyt kaupungin ulkokoilualueiden lenkkipoluilta. Niitä on tullut kierrettyä aika ahkerasti. Mäkeä riittää näillä seuduilla, soittokellokin ehkä pitäis asentaa tankoon, sen verran väkeä on joskus laduilla tiellä.

Tänään tuli käytyä pitkästä aikaa ajamassa maantiepyörällä. Aika kevyentuntuisesti liikkui. Keli oli sumuinen, ja teillä oli hiljaista. Tosin sunnutaiaamuna, kun lähtee aikaisin, saa aina ajella ihan yksikseen. Hyvät säät olis vielä ajella maantiellä. Säätiedotekin lupais hyviä kelejä. Pitää varmaan vielä kiertää muutamat reitit läpi ennen talvea.

Views & landscapes

Päivän kuva

2011-10-20T01:19:00.000+03:00

Views & landscapes

Kotiaskareita

2011-10-14T15:00:00.000+03:00

Vanhempien luo kun menee, siellä on aina muutama askare odottamassa, joita tusatessa saa hyvin tuhlattua koko päivän. Ensiksi piti korjata tietokoneen virtanappula. Oli jäänyt pohjaan. Avasin koko etumaskin ja laitoin pahvinpalan sinne jousen ympärille, pitämään sitä paikoillaan, toimii.

Sitten piti asentaa uusi reititin. 5 megan liittymä nousi nyt 24 megaan, ja wlan myös ekan kerran tähän taloon käyttöön. On muuten helppoa nykyään näitten asentaminen, plug-and-play. Kymmenen vuotta sitten meni vähintäänkin 6 tuntia, ennen kuin yhteyden tietokoneelta reitittimelle sai auki.

Ja taas uutta tekniikka. IPTV. Tällänen loota reitittimen ja telkkarin väliin. Nyt voi sitten nauhoittaa kaikki kanavat kahen viikon ajan talteen. Siis ihan aamusta yöhön koko kanavan anti ja kaikkien kanavien vieläpä. Kahen viikon ohjelmat taaksepäin luettuna tallessa aina. Sillälailla.

Ja loppukevennykseksi vielä pistin Corsaa hieman kuosiin. Pakoputki vähän kolahteli tohon akselin suojaan raskaalla kuormalla ajaessa, kun pakoputken ja äänenvaimentimen kiinnityskohdasta on suojakumi lähtenyt irti. Laitoin Nokian maastopyörän sisäkumin siihen väliin ja lopuksi viimeistelin työn ilmastointiteipillä. Alusta pysyy virtaviivasena ja nyt vielä äänettömänä.

Views & landscapes

Päivän kuva

2011-10-12T00:40:00.000+03:00

Views & landscapes

Nyt on syksy!

2011-10-11T16:22:00.002+03:00

Nyt tais tulla syksy. Piti asentaa lokarit crossariin. Asensin samalla 12-25 pakan taakse, kun 11-21 alkoi tuntumaan hieman kireältä Tampereen mäkisiin maastoihin.

Views & landscapes

Kiipeilyä Sisiliassa

2011-10-11T16:02:00.000+03:00

Syyskuun puolessa välissä tuli käytyä Sisiliassa kiipeilemässä. Kesä jatkui siellä, mihin se Suomessa loppui; 30 astetta lämmintä joka päivä. Kohde sijaitsi aivan saaren luoteiskärjessä. Siellä sijaitsee San Vito Lo Copan kylä, joka on lähinnä italialaisten rantalomakohde. Kohteessa ei juuri muuta tekemistä ole kiipeilyn ja vuorilla patikoimisen lisäksi kuin rannalla makailu.

Ryanairilla Tampereelta Trapaniin, ja sieltä bussi kohti luoteista nimenkärkeä ja perillä ollaan.

Kylän läheisille kallioille on pultattu valtava määrä kiipeilyreittejä. Ja koko ajan tulee lisää. Netistä löytää uusimmat topot, mutta niihinkään ei ole keritty päivittämään aivan uusimpia reittejä. Reitit oli merkitty todella hyvin: reitin nimet kirjoitettu mallilla kallioon. Vuokrapyörällä paineli kallion juurelle puolessa tunnissa. Suurinosa kiipeiliöistä taitaa valita yöpymispaikaksi suosituimman kiipeilykallion aivan edessä sijaitsevan camping-paikan, jolloin kalliolla siirtyminen majoituksesta kestää vain pari minuuttia jalkaisin.

Kiipeilyyn kolmenkymmenen asteen helle oli ihan siedettävä, jos pysyi varjossa. Kiipeilemään piti lähteä varhain aamulla, ennen kuin aurinko kerkisi porottamaan kallionseinään. Auringonpaisteessa kuumentunut kiipeilykenkien kumi tuntui aivan käsittämättömän kuumalta, ja tuntui kun se olisi sulamassa kiinni ihoon. Kaikki metalliset jatkot ja sulkulenkit kuumenivat niin paljon, että ne polttivat ihoa kosketuksesta. Eipä tämmöisiä ongelmia ole Suomessa. Kallio oli kuumantuntuinen. Siitä oli se hyöty, että kuuma kallio kuivatti hien pois käsistä kiivetessä, eikä magnesiumia tarvinnut käyttää kovinkaan paljoa.

Reittejä riitti 60 metrin pituuteen asti. Itse kiivettiin 15-30 metrisiä reittejä. Ympäröiviltä vuorilta löytyi kanssa vaikka minkälaista reittiä, mutta ne jäi kokematta. Muutenkin alueella näytti olevan huikasevan paljon boulderkiviä ja kallioseinää kiivettäväksi, ja monessa kalliossa oli vielä syviä luolia.

Kalliossa otteet olivat erittäin teräviä. Kalliossa oli siellä täällä omituisen näköisiä koloja, jotka etanat olivat tehneet. Näistä sai mukavia fingerholdeja.

Pari-kolme tuntia kiipeilyä ja puolituntia Välimerta: Sopiva suhde liikuntaa noilla helteillä.

Views & landscapes

Takkeja myynnissä.

2011-10-11T14:09:00.003+03:00

Nyt olis pari hyvää rotsia myytävänä. Pistin tänne kuvat, että saan ne linkitettyä relaa.comin myyntipalstalle. Molemmat takit todella hyvässä kunnossa, vihreätä ei juuri edes käytetty. Pitää raivata vähän tilaa naulakkoon ja myydä näitä turhia kamppeita pois. Molemmissa koko M. Punainen 100 euroa ja vihreä 80 euroa.

Ja yhet kuorihousutkin löytyy..

Views & landscapes

Photoshop nopeammaksi

2011-09-25T20:31:00.002+03:00

Nyt sitten testiä kannattiko tietokoneen päivitys.
Avataan todella isokokoinen kuva Photoshopissa, ja luodaan siihen hyvin koneen tehoja mittaava käsittely.

Testikuva alla ja filtterin jälkeen tuotettu kuva alempana.

Filter -> Blur -> Radial Blur: Amount 100, quality best, blur method spin. OK

Vanhalla konoonpanolla tuon filtterin teko kesti 133 sekuntia, ja uudella 41 sekuntia (tulokset keskiarvoja). Eli parannusta tuli tosi paljon. Kyllä kannatti. Ja kun myyn vanhan prossun pois niin hintaa tälle nopeuspäivitykselle tulee n. 140 euroa.

Kaksi ytimellinen prosessori, 3.0GHz:

32 bittinen Windows 7 + 32 bittinen Photoshop CS5 + 4GB RAM = 133 sekuntia

Kuusi ytimellinen prosessori, 2.8GHz:

32 bittinen Windows 7 + 32 bittinen Photoshop CS5 + 12GB RAM = 55 sekuntia

64 bittinen Windows 7 + 64 bittinen Photoshop CS5 + 12GB RAM = 41 sekuntia

Views & landscapes

Oulangan kansallispuisto

2011-09-24T22:36:00.000+03:00

Paikka jossa kuvaamiselle ei näy loppua. Paikka, jota hallitsee kaksi jokea, ja niiden lumoavien virtaavien vesien reunustamat korkeat kalliot ja vanhat, paksujen sammalmattojen päällystämät, kynttiläkuusikkometsät. Todella ainutlaatuinen ympäristö, jonka kohtaaminen ensimmäisen kerran aiheutti vain ihailua alusta loppuun. Virtaava vesi vangitsi kuin öinen valo hyönteisen, kalliot illan hämärissä loivat vartioivan tunnelman laavujen ylle ja keltaiset korpimarteet loistivat vihreällä sammalella kuin tähdet yötaivalla. Pelkästään näissä maisemissa voisi kuvata helposti yhden ihmiselämän verran, mutta silloinkaan ei saisi taltioitua kuin yhden hetken maisemasta.

Vain ensimmäiset kohtaamiset suurten avosoiden kanssa ja käsivarren avotunturien kanssa on herättänyt yhtä paljon tunnetta, kuin maisemat Oulangan kansallispuistossa. Otin kuvia, mutta tuntuu että en saanut mitään kuvattua. Ehkä seuraavalla kerralla saan edes yhden kuvan.

Views & landscapes

Kalustopäivitys

2011-09-24T14:35:00.006+03:00

Tietokoneen rautapäivitys tuli ajankohtaiseksi, kun kuluvan vuoden aikaan kamera vaihtui uudempaaan ja siitä johtuen kuvien tiedostokoot yli kaksinkertaistui. Kuvankäsittelyohjelman käyttö hidastui aavistuksen yksittäistä kuvaa käsiteltäessä, ja varsinkin satoja kuvia samanaikaisesti valmistaessa odotusajat alkasivat pitenemään huomattavasti. Koneen päivityksen tein siis vain kuvankäsittelyn tarpeiden pohjalta. Keskusmuistit ja prosessorit ovat melko halpoja vielä tällä hetkellä, joten eipä ollut iso investointi parantaa elämänlaatua. Koneella tulee kuitenkin istuttua aika paljon.

Muistia vanhassa rungossa ei ollutkaan kuin 4GB, joka johtuu lähinnä siitä että käytin 32 bittistä käyttöjärjestelmää (ei tue suurempia muistimääriä), ja 32 bittisessä ympäristössä Photoshop ei pysty käyttämään kuin 1,7 GB kskusmuistista, ja miksi taas en käyttänyt 64 bittistä käyttistä johtuu muutamien plug-in ohjelmien yhteensopivuus ongelmista 64 bittisen kuvankäsittelyohjelman ja käyttöjärjestelmän kanssa. Mutta nyt on nekin ongelmat saatu korjattua, ja siirryn 64 bittiseen maailmaan.

Yhdistelmänä 64 bittinen Windows 7 Pro ja Photoshop CS5 64 bit mahdollistaa suuren keskusmuistin käytön kuvankäsittelyohjelmassa. Käyttöjärjestelmä tukee 192GB asti muistia. Photoshop tukee taas rajattomasti tässä yhdistelmässä. Rajoitus tulee tällä hetkellä emolevyn muistituesta, joka tukee vain 16GB asti keskusmuistia, joten joko järeämpi lankku hankintaan, tai tyydytään nykyiseen. Ainakin toistaiseksi tyydyn vallitsevaan tilanteeseen ja tutkailen tulevaisuudessa muita mahdollisuuksia. Nyt tuli hankittua 8GB lisää muistia, kokonaismuisti määrä siis uudessa kokoonpanossa 12GB.

Muistin ja prosessorin tehokkuus vaikuttaa eniten Photoshopin toimivuuteen. Prosessoriksi valitsin nykyisen kaksi ytimellisen tilalle kuusi ytimellisen. Mielenkiintoinen seikka, jota aikasemmin ei pystynyt tekemään, on se että prosessorin pystyy vaihtamaan ja käyttämään samaa käyttöjärjestälmää , ja muita asennettuja ohjelmia vanhassa systeemissä. Ainakin Windows 2000 ja XP -käyttiksissä, ja niitä vanhemmissa, tämä oli mahdotonta.

Muutenkin nykyajan emolevyt on kyllä edistyksellisiä laitteita. Nytkin piti vain Bios päivittää ja johan löytyi tuki uudelle prossulle ja muisteille, kun aluksi en saanut edes konetta käynnistymään kyseisistä ongelmista johtuen.

Uusi ja vanha. Ytimien lukumäärän kasvaessa prosessoreissa, tehon tarvekin kasvaa ja lämmäntuotanto lisääntyy. Tämä seikka näkyy hyvin prosessorien mukana tulevissa jäähdytyssiileissä. Uuden ja vanhan prosessorin kellotaajuus sama, mutta tehontarpeessa kaksinkertainen ero.

Tarkoituksena on ajaa testejä vanhalla ja uudella kokoonpanolla Photoshopissa, nähdäkseni rautapäivityksen ja ohjelmistopuolen todelliset erot. Niistä testeistä kohta lisää.

Views & landscape

Taas mennään!

2011-09-23T15:03:00.002+03:00

Pari kuukautta kokonaan taukoa urheilusta lähinnä sairastelun takia, mutta nyt on pillerikuurit syöty, ja elimistö tuntuu taas lähes elävältä. Aloittelin urheilua Sisilian helteisillä vuorilla juoksentelemalla ja kiipeilemällä, ja nyt on yksi pyörälenkki takana viileässä kotimaassa. Elimistön tuntemusten perusteella nyt ollaan pohjalla. Katsotaan pääseekö täältä montusta edes merenpinnan tasolle.

Kalassa

2011-09-21T19:57:00.001+03:00

Pari kalastuskuvaa Kitkajoelta.

Views & landscapes

Aamuvuoro

2011-08-24T11:58:00.001+03:00

Isojärven kansallispuisto

2011-08-13T00:50:00.000+03:00

Kävin hieman samoilemassa Isojärven kansallispuistossa, kun päätin ysitietä ajellessa poiketa katsastamaan puistoa. Hieno ja hiljainen kokemus, meluisan kaupunkielämän ja tehdastyön jälkeen. Eikä näkynyt merkkiäkään muista ihmisistä, eikä edes hyönteisistä, oli oudon hiljaista joka puolella, vain muutama kanalinnun siivenisku. Käppäilin hieman polkuja ja näppäilin muutaman kuvan. Viivyin hieman suunniteltua kauemmin, ainahan se aika alkaa lentämään, kun kameran kaivaa esiin, joten kohtasin puistossa vielä auringonlaskunkin.

Views & landscapes

Ranskalainen ruokatori

2011-08-12T14:38:00.000+03:00

Views & landscapes

Nikkor 35-70 mm f2.8 AF-D

2011-08-10T10:33:00.000+03:00

Sijoitin uuteen optiikkaan. Polttoväli voi olla hieman hämmentävä nykypäivän croppikennoisissa digijärkkäreissä, mutta itselleni tämä hankinta syntyi ihan käytännön tarpeesta. Tämä 35-70mm objektiivi oli 90-luvulla Nikonin lippulaivamalli keskipolttovälinzoomeissa ja nykyään sen korvaa uudempi 24-70mm linssi. Tätä objektiiviä ei siis valmisteta enää, mutta niitä löytyy käytettyinä myynnistä aika hyvin. Objektiivin taso on huikea. Rakenne pelkkää lasia ja metallia. Tarkennus huippunopea, kuva terävä täydelläaukolla laidasta laitaan ja ennenkaikkea sävyt ja kontrasti piirtyy kuviin todella kauniisti.

Halusin kiinteälle 50 milliselle hieman liikkumavaraa molempiin suuntiin ja tämä linssi tuli silloin kysymykseen. Uudempi 24-70mm objektiivi oli yksi vaihtoehto, mutta puolitoista tonnia euroja ei houkutellut ja kun tämä 35-70mm on optisesti täysin samaa tasoa, ja sen sai tonnin halvemmalla, niin päätös oli aika helppo.
Nykyään pystyy tekemään hyviä löytöjä käytetyistä objektiiveistä. Filmiajan huippulasit ei kelpaa enää monellekkaan, ne on valmistajien toimesta korvattu uudemmilla malleilla, joissa on ehkä joku tärinänvaimennin ja kokoa on tullut tuplasti lisää, vaikka optinen suorituskyky ei eroa vanhemmista pro-tason linsseistä. No tämän 35-70mm linssin osalta varmasti tuo polttovälialue ja nimenomaan sen "suppeus" ei houkuta moniakaan.

Tämän polttovälin linssi on potrettilinssi parhaimmillaan. Laajempia näkymiä tällä on vaikea saada kuvattua, mutta tällä lasilla pääsee mukavasti kohteisiin kiinni.

Linssissä on kaiken lisäksi vielä makrotoiminto, joka toimii 35mm polttovälillä ainoastaan. 35 millisellä makrolla saa linssin viedä ihan kuvattavaan kohteeseen kiinni, joten sillä ei ehkä mitään hyönteis/eläinkuvia oteta. Vähän omituinen lisä tämä toiminto, mutta ei siitä mitään haittaakaan ole, päinvastoin.

Views & landscapes

Solvalla, Espoo

2011-08-08T23:29:00.000+03:00

On tässä kesällä välillä töiden ohella hieman aikaa harrastaa ja päivittää blogia. Viikko sitten kävin virkistäytymässä pääkaupunkiseudulla ja reissu oli hyvin kiipeilypainoitteinen. Lauantaipäivä oli hieno ja mentiin ulos kalliolle Solvallaan kiipeilemään. Tässä hieman kuvia sieltä. Ja kuuman päivän päätteeksi tietysti kävimme Pitkäjärvessä uimassa.

On ollut aika kiipeilypainoitteista toimintaa viime kuukaudet, mutta nyt sekin taitaa jäädä vähemmälle, kun ei tunnu murtumat jalassa paranatuvan millään. Pitää varmaan pitää vähän taukoa tiukoista kengistä. Voi keskittyä johonkin muihin harrastuksiin enemmän, ainakin tämän kuun ajan.

Views & landscapes

Voimakanava, Varkaus

2011-07-28T22:10:00.000+03:00

Varkaudessa kuivattiin 45 vuoden tauon jälkeen keskustan läpi virtaava Voimakanava. Kanava virtaa pääosin Stora Enson tehtasalueen läpi ja nykyään siitä juoksutetaan vettä neljälle vesiturbiinille. Kanava pidetään kuivana syyskuuhun asti. Syvyyttä kanavassa on parhaimmillaan 4 metriä.

Kanava padottiin puupaaluilla. Hieman vuotoja siellä täällä, mutta niitä ilmeisesti tilkitään tässä tulevina päivinä, jolloin saadaan vesi lähes kokonaan pois kanavasta.

Mielenkiintoista oli nähdä mitä kanavan pohjaan oli kertynyt lähes puolivuosisadan jälkeen, mutta eipä siellä loppujen lopuksi mitään ihmeellisiä aarteita löytynyt. Muutama pyörä, hieman uppotukkeja, simpukoita, rautantankojen paloja ja tietenkin, kun tehdasalueella ollaan, tyhjiä pulloja.

Views & landscapes

Myynnissä: Tokina 12-24mm DX II (Nikon)

2011-07-28T04:37:00.000+03:00

Nyt olis loistava laajakulmazoomi kaupan Nikon kiinnityksellä varustetuille kameroille. Objektiivi on kakkosversio kyseisestä lasista, eli siinä on oma tarkennusmoottori ja etulinssissä on parannettu suoja heijastuksia vastaan. Hinta uutena taitaa tällä hetkellä liikkua jossain 500 euron kieppeillä kakkos versiolla, ulkomailla. Ja ykkösversion hinnat jossain 350 euron tuntumassa. Kyseinen myytävä objektivi on todella hyvässä kunnossa, ei mitään kuvanlaatuun heikentävästi vaikuttavia vikoja. Ja kosmeettisestikin hienossa kunnossa. Hintapyyntö 350 euroa.

Views & landscape

Päivän kuva

2011-07-22T19:31:00.000+03:00

Views & landscapes

Haminalahti

2011-07-19T14:54:00.000+03:00

Maanantaipäivän kiipeilyjä Kuopiossa. Tarkemmin sanottuna kiivettiin Haminalahti kakkosessa ja ykkössektorissa.

Kalliolla oli aika huono kitka (Savonlinnan tasoa) ja kosteuttakin oli paikoin. Mutta mukava päivä ja taas uus kiipeilypaikka tuli koettua. Otteet oli isoja, joka rasitti käsiä ihan erilailla, mihin on kesän aikana tottunut pienten otteiden kanssa. Enimmäkseen ranteet hapoilla sai koko ajan vetää, mut kyl siellä valmistakin saatiin aikaseks. Positiivisin pointti reissulla oli kauniit naiset (+ hyvät eväät).

Views & landscapes

Päivän kuva

2011-07-15T04:11:00.000+03:00

Views & landscapes

Taas mennään!

2011-07-12T15:36:00.000+03:00

Uudet fillarikengät jalassa, uudet kiekot maantiepyörään ja eikun baanalle. Käväsin Joensuussa heittämässä pari pitkää... lenkkiä vanhoilla reeniteillä. Välillä vedettiin pitkää pätkää hiekkatietä ja motocrossirataakin, jolloin reitinvalinnasta tuli taas kerran jotain sanomista, mut pieni cyclocrossailu piristää maantiepyöräilyä. Tuli kyllä kierrettyä jokaikinen tuttu tienpätkä Joensuussa ja siinä ympäristössä. Yritettiin Noljakassa kellottaa kirinopeuksia nopeusnäyttötauluun, mutta eihän se näyttänyt kuin 55km/h asti, joten huiput jäi näkemättä. Lenkkien välissä tuli seurattua Touria telkkarista ahkerasti. Erittäin virkistävä ja välillä sekavakin pidennetty viikonloppu. Taas jaksaa mennä töihin 16h päiviä painamaan.

Views & landscape

Päivän kuva

2011-07-12T15:17:00.000+03:00

Kesäyö

Views & landscape

Dry-tooling

2011-07-12T15:07:00.000+03:00

Savon Alppikerhon dry-tooling sessiot.

(dry-tooling)

1.climbing bare rock using ice-climbing equipment
2.(course; slang) sexual intercourse in absence of lubricant

Käytiin siis harrastamassa tuota ensimmäistä.

Views & landscape

AF-S Nikkor 50 mm f/1.8G jatkoa...

2011-07-01T13:15:00.000+03:00

Kävin Tampereella alanliikkessä kokeilemassa NIkonin 50mm f/1.4objektiiviä, vaikka olin jo ostanut otsikon mukaisen linssin. Pienin kokeilutuokion aikana huomasin heti, että 50mm f/1.4 on aavistuksen hitaampi tarkentamaan, varsinkin ääripäästä ääripäähän. Muuten ei kyllä kuvissa, käytössä ja tuntumassa ollut mitään eroa. Testasin tuota linssiä omalla rungolla.

AF-S Nikkor 50 mm f/1.8G

2011-06-28T01:57:00.000+03:00

Uusi linssi kameran nokalle. Nyt on kyseessä Nikonin paras linssi hinta/laatusuhteeltaan. Parilla sataa eurolla saa valovoimaisen, huippulinssin piirtämään veitsenteräväntarkasti laidasta laitaan kameran kennolle. Ja kun tähän vielä lisää, sen että tarkennus on tosi nopea ja hiljainen, ja pyöristetyt himmenninlehdykät luo tarvittaessa upean bokehin kuviin, niin kyseessä on täyden kympin objektiivi.

Mietin kauan 50mm f/1.4G ja 50mm f/1.8G välillä hankintaa, mutta koska eroavaisuus oli vain valovoimaisuudessa, joka ei enää ole oikein rajoittavatekijä nykypäivän digijärjestelmäkameroiden kanssa kuvatessa, päätin säästä rahojani ja sijoittaa ominaisuuksiltaan (valovoimaisuus poislukien) parempaan linssiin. Jos f1.8 ja f1.4 aukoilla kuvattuja kuvia vertaa rinnakkain keskenään, ja keskitytään syvyysterävyyden tarkasteluun, niin ei ammattilainenkaan erota kuvia toisistaan.

Paras terävyys löytyy f/3.5 aukolla, jolloin koko kuva-ala on täysin terävä. Alkaa pölytkin näkymään helposti tällä linssillä. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kyseessä on yksi terävimmin piirtävä linssi ikinä.

Sain objektiivin käyttöön sopivasti juuri ennen häitä, joten se tilaisuus tarjosi hyvän paikan testailla sitä. 50 mm linssihän on juuri potrettilinssi parhaimmillaan ja kroppikennoisissa järkkäreissä se vastaa 75 millistä linssiä. Häissä tuli käytettyä tätä linssiä paljon, ja pelkästään sillä pystyisi hoitamaan tälläiset tilaisuudet.

Nyt parin päivän intensiivisen kuvailun jälkeen ei ole tullut vastaan mitään moitittavaa objektiivistä. Se on hieman muovinen, mutta ei näytä eikä tunnu siltä. Mikä tärkeintä, kiinnite-elementti on metallia. Se on kevyt ja pieni pitää kamerassa kiinni. Ehdottomasti paras hankintani sitten AF-S Nikkor 35 mm f/1.8 jälkeen.

Views & landscapes

Päivän kuva

2011-06-27T14:03:00.001+03:00

Nikon D7000 + Nikkor 50 mm/1.8G

Views & landscapes

Hääkuvia

2011-06-27T05:03:00.000+03:00

Views & landscape

Sisustusta

2011-06-24T20:01:00.002+03:00

Nyt pysyy kiipeilytatsi näpeissä vaikka sadekelillä, kun tuli hieman nikkaroitua omaan pikkusoluun muutama harjoitusväline.

Ekaks vähän reikää betonikattoon iskuporakoneella. Kannattaa hommata mahdollisimman huono porakone, joten porauskin menee siten kovasta reenistä. Reikiin iskin kymppimilliset, pitkät kiila-ankkurit. 16 milliset kiila-ankkurit olisivat olleet miehisemmät ratkaisut, mutta en ollut varma katon kestosta, joten piti tyytyä kevyempään vaihtoehtoon. Kyllä näilläkin mies kuin mies pysyy katossa. Ens kerralla kyl vois pistää kaikki kiinnitykset 16 millisinä. Järeät reijät ja ankkurit katossa tulee olemaan sitten vasta muuttovaiheessa murhe mietittäväksi.

Töissä piti askarrella moska, jolla hakata ankkurit reikiin.

Sit vain mutterit kireelle ja kovaa reeniä! Otepallo on loistava väline kehittää puristusvoimaa ja ranteita.

Ovenpieleen vielä askartelin otelaudan, jossa on puolensentin otemahdollisuus. Siinä on hyvä vetää leukaa. Pitää iskee se vielä kiinni jollain järeellä mutteriruuvilla, niin että soi.

Views & landscape

Juonionlahti

2011-06-22T22:09:00.000+03:00

Savon Alppikerho kävi tutustumassa Varkaudesta-aavistus-Joensuun-suntaan sijaitsevalla Juonionlahden boulderalueella. Sen jälkeen käytiin vielä kerhon omalla kalliolla - Vattuvuorella - hieman köysittelemässä. Mainoon, pitkään päivään mahtui kaikeinlaista; vaativia nousuja, paarmoja, kauniita maisemia, tippumisia, samoilua ja metsän hiljaisuutta.

Views & landscapes

Savon Alpit.

2011-06-22T06:57:00.000+03:00

Nelisenkymmentä metriä korkeutta. Pystysuoraa ja hänkkiä, lukuisia kattoja, joista isoimmat 3 metriä ulos kalliosta 30 metrin korkeudessa. Upea kallio! Ei muuta.

Views & landscape

Kaikuvuori, Savonlinna

2011-06-19T20:17:00.000+03:00

Savon Alppikerhon sunnuntainen seuramatka kohdistui Savonlinnaan. Kaikuvuorella on 15-20 metrinen kallioseinä, jota lähdettiin valloittamaan. Kallion kitka ei ollut ihan niin hyvä mitä huhut kertoivat ja greiditkin olivat hieman hämmentäviä, mutta se ei haitannut aurinkoista mieltä ja yritteliästä tunnelmaa. Kallio sijaitsi ihan tien varressa, vain pari puuta välissä. Helppo lähestyä ja kiivetä.

Views & landscapes

Vuorotöissä

2011-06-14T15:05:00.001+03:00

Päättymätön kolmivuorotyö sekoittaa kyllä hyvin kaikki rytmit elämästä. Kesäisin siinä ei ole mitään ongelmaa, kun on valoista yölläkin. Ja kesässä onkin parasta juuri kesäyöt. Tänään aamulla ennen kolmea kävin ihailemassa ja valokuvailemassa auringonnousua, ja sen jälkeen pyörälenkille ja aamu viideksi sitten töihin. Ja huomenna pitäisi olla taas ihan päinvastaisessa rytmissä.

Helteessä

2011-06-12T07:06:00.000+03:00

On ollut vaikea kesäkuu tähän asti harrastusten saralla. Urheilu ja valokuvaus ollut jäänyt aika vähälle, tosin kiipeilemässä on tullut käytyä. Mutta pyöräily on jäänyt aika pienelle, kun pitäisi pistää edes joku pyörä ajokuntoon. Valokuvata ei oikein ole ehtinyt, kun on toisia töitä (Töissä kun viettää 16 tuntia, tai jopa 19 tunnin päiviä, niin kummasti alkaa harrastukset jäämään vähemmälle) ja vanhojen valokuvien myyntiinlaitto on vienyt aikaa, ja kaiken lisäksi tietokone on temppuillut siihen malliin, että on pitänyt jo pariin kertaan käyttöjärjestelmä asentaa uusiksi. Joten eipä ole koneellakaan tullut istuttua.

Isot ovat murheet elämässä, mutta harrastusten voimin tätä hommaa pitkälle pyöritetään. Nyt jos pistäisi ekaksi pyörätilanteen ja koneen kuntoon. Sitten voisi keskittyä valokuvaukseen, kunhan aika, paikka ja mies kohtaavat.

Varkauden projekti

2011-06-07T17:03:00.003+03:00

Noniin, nyt on parin viikon aikana tehty työ kantanut hedelmää. Savon Alppikerho on hartiavoimin jynssännyt ja harjaillut kalliota, ja Varkaudestakin löytyy nyt putsattua kalliolinjaa kiipeilyyn huimat 15 metriä. Vielä on homma kesken, mutta yksi puhdassektori löytyy jo. Tarkoitus olisi vielä pari-kolme sektoria koittaa puhdistaa Saahkarlahden kalliosta ja ehkä yhtä boulderkiveä putsailla.

Viime lauantaina päästiin kiipeämään ensimmäisen kerran Saahkarlahden Vattuvuorella. Muutama tunti kului vielä putsailuun ja sitten koitettiin eri reittejä kiivetä. Toistaiseksi onnistuttiin vain yhdessä reittivalinnassa, sen verran haastava kallio oli. Savon Alppikerhon toiminnan jatkuminen olikin hetket aikaa vaakalaudalla, kun jäsenet huomasivat käyttäneensä paljon aikaa kallion putsaamiseen, jota eivät pääsee ylös.

Kallio tuntui olevan pelkkiä krukseja täynnä. Aloimme jo kaivaa bivi-kamoja esiin ja valmistautua leiriytymiseen reitin puolenvälin kieppeillä, missä tuntui sijaitsevan todellinen elämänumpisolmu etenemisen kannalta. Magnesium ja motivaatio lähestyivät loppua. Kerhotoiminta lepatti jo viimeisiä liekkejään. Mutta äkkiä tuli taas välähti roihuamaan korkeana ja kirkkaana. Epätoivo selätettiin ja läpimurto tehtiin Varkaus Classic-reitillä (nimettiin jälkeenpäin). Kerhon toiminta oli vain muutamasta sormenpääotteesta kiinni. Voitonriemuisina miehet hehkuivat elämän kiihkoa. Olimme huipulla.

Varkauden Sanomien tekstiviesti-palstalla hehkutettiin Vattuvuori -"Big Wallin" valloituksen sekavia ja hämmentäviä tunnelmia seuraavina päivinä. Selitykset eivät vie meitä eteenpäin vaan oma tahtomme jatkaa, se lause jäi leijumaan Vattuvuoren päälle tuona iltapäivänä. Lähdimme ajelemaan kotia kohti siinä uskossa, että tapaamme vielä näissä merkeissä. ;)

Views & landscapes

Mustavuori

2011-06-07T16:30:00.000+03:00

Auringon paahteinen päivä Riinan ja Paulan kanssa kalliolla.

Views & landscapes

Matkan varrelta

2011-06-07T15:45:00.000+03:00

Olen monta vuotta katsellut autolla ajellessa Jyväskylän ja Tampereen välillä yhtä kalliota Jämsän kohdilla ja miettinyt sen boulderointi mahdollisuuksia. No nyt sitten viimein kävin tuolla paikalla ihmettelemässä lähemmin kiveä. Paikka on Himoksen risteyksen lähellä, ohituskaistan kohdalla. Menin sinne koska huomasin, että entinen hakkuuaukea oli perattu kaikesta ja kalliota oli aloitettu louhimaan. Eli viime tingassa sitten rohkenin paikalle. Olishan siinä ollut reittiä tarjolla boulderointiin, mutta koska pinta oli niin roskanen en alkanut putsaamaan sitä, ja kyseinen kallio vaihtanee muotoaan pienemmiksi palasiksi kuluvalla viikolla.

Views & landscapes

Iltakävelyllä

2011-05-28T11:16:00.000+03:00

Views & landscape

Kalliolla

2011-05-20T06:48:00.000+03:00

Jälleen kuvia kalliosta. Tämähän alkaa olemaan jo harrastus; kuvata kallioita ja kiviä. Nyt on tullut tullut etsittyä ristiin rastiin Keski-Savossa kalliota ja onhan niitä löytynyt. Pyöräilystä ei oikein ole tullut mitään, kun ei ole rahaa ostaa osia pyörään, jotta saisi sen ajokuntoon, joten aika on kulunut metsissä samoilessa ja kaikenlaisessa muussa toiminnassa.

Views & landscape

Hääkuvia

2011-05-11T11:56:00.000+03:00

Kävin kaverin häissä kuvauskeikalla.

Views & landscapes

Kallion etsintää

2011-05-07T00:52:00.000+03:00

Keski-Savon kalliokielekkeitä etsimässä ja muutenkin vähän samoilemassa. Kartalla sama merkintä voi tarkoittaa monenlaista paikkaa, näin kiipeilyn kannalta katsottuna. Ja parhaat paikat ei löytynyt sieltä mistä kartalta katsottuna ne olisi voinut löytyä.

Alkuun tuli vastaan hyvin halkeilevasta kalliosta muodostuneita lippoja.

Pieni boulderpaikka kukkulan päällä.

Monen pienen kallioseinän jälkeen tuli vastaan vähän korkeampi, sileä kallio. Hieman loiveneva. Korkeutta 4-5 m ja leveyttä 5-10 m.

Karttaan merkitsemätön seinä. Korkeutta 4-5 metriä ja leveyttä tuplat. Pystysuora.

Ja viimeisellä jyrkänteellä tuli vastaan koko reissun komeus. 10-15 metriä korkea, päällekaatuva kallio. Vaikeakulkuisesta paikasta löytyi, mutta olihan löytö!

Views & landscape

Missä tie päättyy

2011-04-27T23:28:00.000+03:00

Asioita ja tapahtumia on helpompi nähdä, ymmärtää ja käsitellä myöhemmin jälkeenpäin, kuin heti tapahtumien lähitulevaisuudessa. Asioista on helpompi kirjoittaa, kun on itse ymmärtänyt ensiksi niiden perimmäiset syyt. Asiat tulee usein mietittyä halki ja poikki – perusteellisesti - ennen kuin niistä mainitsee mitään.

Tein matkan viime syksynä. Tein matkan vain nähdäkseni missä tie päättyy. Lähdin ajamaan autolla kohti pohjoista, ja päätin ajaa niin kauan kuin tietä riittää. Matkan jälkeen ymmärsin sen syyn.

Olivatko silmäni väsyneet katselemaan horisonttiin – ikuisuuteen, huolestuneina kuin kaipaisivat jotain elämältä, jotain joka jo sitä odotellessa on kadonnut, mennyt ohitse näkymättömänä, kuin huokaus. Tätä tulevaa matkaa miettiessäni odotus ja jännitys kohtasi ajatuksissani kuin ruuti ja tuli yhtenä leimahduksena. Matkalla oli suuri lumovoima paljon ennen reissua ja sen aikana. Ja näin jälkeenpäin siitä kirjoitellessa ymmärrän, että tämänkaltaisten reissujen tarkoitus ei ole pelkästään tuoda viihdykettä elämään, vaan ne ovat elämä itse.

Aloitin matkan kotomaisemista Pohjanmaan lakeuksilta aamun ensimmäisinä tunteina. Sieltä auto aloitti matkanteon halki tuttujen maisemien ja näkyjen kohti pohjoista. Pitkä matka taittui huomaamatta Ouluun ja siitä eteenpäin. Karttaa ei ollut mukana, mutta pohjoisen päätiet Suomesta, Ruotsista ja Norjasta ovat aika hyvin päässä, joten annoin vain ajatuksien viedä autoa, kuin aallot ja tuuli venettä.

Ensimmäinen ratinkäännön päätöksenteonhetki osui Tornioon. Aluksi lähdin ajamaan kohti Muoniota Tornionjokea seuraillen, mutta lyhyt bensa-asemavisiitti Tornion jälkeen saikin suunnan vaihtumaan, ja ajoin Tornionjoen yli kohti Kalix-jokea Ruotsinpuolelle.

Kalix-joki virtaa pohjoisen vuorilta Pohjanlahteen. Sitä seuraileva tie veisi Gällivaaraa kohti. Se tie on suora ja pitkä. Auto lipui eteenpäin, ja taakse jäi kylä toisensa jälkeen, ja vaara toisensa jälkeen, kaikki täsmälleen samanlaisia. Pitkän matkaa näyttää samalta. Ikään kuin ei liikkuisi mihinkään, erinäisiä paikkoja kuitenkin ohitin.

Äkkiä napapiirin ohittamisen jälkeen ruskan voimakas loisto nosti silmille tuulenhenkäyksen. Uupuneen ajajan antautuminen värien ja kirkkauden haltuun sykähdytti sydäntä. Huomasin ajomatkan puuduttaneen ajatukset, ja nyt palautui mieleen salaperäisen, uuden tuntemattoman kohtaaminen, ja se piti silmät auki tahtomattakin.

Kun katselee taivaanrantaa sen muuttuessa automatkalla, on kuin miettisi arvoitusta. Siinä se on edessä; hymyilevänä, synkkänä, kutsuvana, uljaana tai villinä, ja aina mykkänä, mutta sennäköisenä kuin se kuiskaisi.

Gällivaara alkoi avautua horisontissa ja sen takaiset korkeat, tummat tunturit. Niiden luoma hymy kasvoillani, päätin jatkaa matkaa kohti länttä, pohjoisen sijaan. Tässä vaiheessa tie alkoi olla lähes autio muista autoista. Ilta ei vielä hämärtänyt, mutta selvästi aloin lähestyä matkan päätöstä.

Tai ainakin niin uskoin, sillä edessä oli vain salaperäinen tuntematon. Kuvittelin kohtaavani tien pään vielä ennen pimeää yötä. Luomet alkoivat jo painaa ja epävarmuus hiipiä hengitykseen. Maan kaukaisiin ääriin vievä hiljainen tie kulki kiemurrellen äärettömän taivaan alla. Se näytti vievän suunnattomien vuorien sydämeen.

Näin korkeiden vuorten ääriviivat, jotka illan valossa hohtivat sinisinä ja kaukaisina rosoisena seinämänä. Viimeiset sata kilometriä kulki kohti Stora Sjöfallet -kansallispuistoa. Yhtään autoa ei tullut enää vastaan. Matkustavaisen joutilaisuus, raukea taivas, hämäryys ja lumoavat vuoret ikään kuin pitivät minua loitolla todellisuudesta, kaihoisan ja mielettömän harhan pauloissa.

Henkeäsalpaavien maisemien keskellä yleinen tie päättyi ja matka jatkui kapeampaa tietä pitkin suuremmaksi ja suuremmaksi muuttuvia vuoria kohti. Tie jatkoi mutkittelua laaksossa jokien ja järvien kanssa, ei näkynyt liikettä, eikä kuulunut ääntä. Vielä yksi mäki ylös ja siellä se oli.

Salaperäinen päämääräni oli siinä edessäni. Mieleenpainuva matkani oli saanut päätöksen. Olin voitonriemuisena kuin valloittaja. Tuijotin avaralla ja suunnattomalla katseella tietä ja maisemaa. Tiesin matkani vasta nyt alkaneen.

Olin tullut tien päähän.

Views & landscape

Iltaretki

2011-04-26T23:25:00.001+03:00

Views & landscapes

Kyrkösvuori

2011-04-24T22:01:00.000+03:00

Seinäjoen Kyrkösvuorelta löytyi pieni kallio kiivettäväksi. Vaikka se oli loiva niin vaikeustasoa nosti jäkälät. Kenkiä ei jäkälissä saa oikein pitämään. Otteitakaan ei ollut kuin kynsille tarjolla. Ja kun kallio oli iso- ja terävärakeista niin sormenpäät sai auki heti ekoilla yrittämisillä. Mukava paikka, mutta ei hirveesti kiivettävää. Helpon näköinen, mutta aika haastava.

Views & landscapes

Pääsiäisvalkia

2011-04-24T10:01:00.000+03:00

Kyröjoen lakeuksien ylle nousevalta Santavuoren päätähuimaavista korkeuksista alkoi jo varhain iltapäivästä näkymään pääsiäistulia eripuolella maakuntaa. Läpi savunkatkun ja kelirikkoisten metsäteiden lähdin ajelemaan takaisin kotipelloille sytyttämään omaa pääsiäsvalkiaa. Tänä vuonna ei jaksanut lähteä kyläseurojen isommille tulille, joten keskityttiin vain paikalliseen noidantorjuntaan.

Ja koska Etelä-Pohjanmaan alueella oli voimassa maastopalovaroitus niin pitihän sitä varustaa sammutuskalustoa tulen läheisyyteen.

Views & landscapes

Santavuori

2011-04-24T09:36:00.000+03:00

Pääsiäsboulderointia Ilmajoen Santavuorella. Pääsiäisvalkioiden savu leijaili jokilaaksoissa, Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja kallio oli karkeaa ja teräväreunaista, mutta kiipeämistä riitti. Pieneltä alueelta löytyi useampi harrastamiseen sopivaa kallioseinämää. Mahtava paikka. Ilmajoen boulderpark!

Views & landscapes

Jyväskylän siltoja

2011-04-23T09:21:00.000+03:00

Views & landscapes

Boulderpäivä

2011-04-20T20:52:00.001+03:00

Paikkana Tampereen kiipeilykeskus.

Views & landscapes

Päivän kuva

2011-04-18T21:02:00.002+03:00

Views & landscape

Sähköpyörä

2011-04-17T20:51:00.001+03:00

Kokeilin ensimmäisen kerran sähköpyörällä ajoa tällä viikolla. Pyörä oli 7-vaihteinen, saksalaisvalmisteinen Panther -merkkinen pyörä. Akulla tehoa 250 wattia, ja täyslataus kestää ajossa 30-70 km (akun avustustasosta riippuen). Avustustasoja pyörässä on neljä. Suurimmalla avustustasolla ajellessa tasaisessa maastossa ja ylämäessä meno tuntuu melkein kuin ajelis skootterilla. Huippunopeus akkuavusteisesti 25km/h.

Sähkömoottori alkaa toimimaan, kun polkimia pyörittää, eli polkea pitää koko ajan. Moottorin veto alkaa hitaasti, tasaisesti kiihdyttäen. Moottorista kuuluu pieni surina ajaessa. Moottori sijaitsee etunavassa. Jos moottori on pois käytöstä, tai akku loppuu kesken ajon, niin pyörä on silti normaalin pyörän tuntuinen polkea eteenpäin.

Akku sijaitsee satulaputken takana. Se on lukolla lukittu telineeseen. Avaimella lukko auki ja akun saa helposti mukaan. Akulla painoa reilu viisi kiloa. Akkulle annetaan n. neljän vuoden käyttöikä (300-400 lautauskertaa).

Hauska oli kyllä sähkömoottorin kanssa ajella. Kyllä moottorin apu selvästi alentaa kynnystä lähteä käymään pyörällä asioilla. Varsinkin, jos mäkiä osuu matkalle. Ajelin kaupunkiympäristössä, jossa on jatkuvia pysähdyksiä ja kiihdytyksiä. Polkeminen ja kiihdytykset tuntui todella kevyeltä. Ylämäessä sähköpyörä "lensi" muitten pyöräilijöiden ohitse, ilman minkäänlaista vaivannäköä.

Hintaa pyörällä oli puoltoista tonnia, joka ei ole kova sijoitus, jos pyörä on pääasiallinen kulkuneuvo. Sähkömoottorin talvikäytöstä ei ole kokemusta/tietoa. Ehdottomasti kannattaa käydä koeajamassa sähköpyörää, jos semmoinen mahdollisuus tulee eteen. Kyllä sellaisella ajelu nostaa hymyn suupieliin.

Mallistosta löytyi myös naistenmalli.

Views & landscape

Harjoitusleiri

2011-04-14T21:38:00.001+03:00

Viikonloppu vierähti harjoitellessa pyöräilyä seurakaverien kanssa Jyväskylässä. Pyörällä mentiin välillä jopa kovaa. Lenkkien aikana tuli nähtyä mäkisiä Keski-Suomen teitä ja maisemia monella suunnalla. Ehkä parasta kulttuurillista-antia reissulla edusti pari keskikaljakuppilaa, joissa tuli pysähdettyä tauolle.

Ensimmäinen oli Korsu Baari Multialla, ja toinen, josta on koko viikonlopun ainut lenkkikuvakin, merimieshienkinen Old Lady -kapakka Rutalahdella. Aika hämmentäviä paikkoja. Varmaan kesän mittaa, asiakkaiden lisääntyessä, voi molemmat olla aika ratkireimukkaita taukopaikkoja.

(kuva: Jaakko Sorvisto)

Views & landscape

Maantietä renkaiden alla

2011-04-07T01:54:00.001+03:00

Nyt on melkein viikko tullut ajeltua maantiepyörällä ulkona. Tiet on hyvässä kunnossa ollut, tosin hieman kosteina. Jos aurinko paistaa, niin kaikki tiet on kuivina, mutta nyt on ollut sateista ja pilvistä enimmäkseen. Tänään oli +5 ja sumuisenutuista tienvarsilta avautuvissa maisemissa. Kangasalan harjuilla näkyvyys alkoi olla alle 100 metriä.

Vesi ja tiellä oleva hiekka kuluttaa pyöränosia aika paljon. Neljän lenkin aikana takajarrupalat kului täysin loppuun.

Views & landscape

Maaliskuun harhalaukaukset

2011-04-06T02:21:00.001+03:00

Views & landscape

Loskaa

2011-04-06T02:13:00.000+03:00

Viihdettä päiviin. Läheinen parkkipaikka on lumien sulamisen myötä muuttunut melkoiseksi ansaksi. Vähitellen sieltä on autot hävinnyt, mutta aina sinne yrittää joku viedä autoaan.

Views & landscape